Mekaanisten ominaisuuksien ohella on tärkeää tuntea tiettyyn ympäristöön altistetun laminaatin kosteuspitoisuus, koska kerrosten ja laminaattien ominaisuudet ovat kosteuspitoisuudesta riippuvaiset. Monissa sovelluksissa joudutaan myös arvioimaan laminaattien lämmön- ja sähkönjohtavuutta.

8.5.1   Materiaalien kosteusabsorptio

Luvun 6 mukaisesti materiaalien kosteuspitoisuus kuvataan sen massan kasvuna suhteutettuna kuivan materiaalin massaan (kaava 6.14). Kosteusabsorption ja –desorption nopeutta kuvaava materiaalisuure on diffuusiokerroin (diffusivity, D), jonka yksikkö on mm²/s. Kerroin on lämpötilasta riippuvainen. Polymeerien ja komposiittien diffuusiokerrointa eri lämpötiloissa voidaan usein arvioida lausekkeella:

                                                                                                        (8.113)

missä D₀ ja C ovat materiaalivakioita T:n ollessa tarkastelulämpötila absoluuttisella lämpötila-asteikolla.

8.5.2   Kerroksen kosteusabsorptio

Kuitulujitettujen kerrosten diffuusiokerroin on mekaanisten ominaisuuksien tapaan tarkastelusuunnasta riippuvainen. Yhdensuuntaiskerroksen diffuusiokerrointa voidaan arvioida sekoituskaavoilla. Useimmiten lujitteen diffuusiokerroin voidaan olettaa nollaksi, jolloin kerroksen diffuusiokertoimelle kuitusuunnassa saadaan

                                                                                                   (8.114)

missä V_f on lujitteiden tilavuusosuus ja D_m on matriisimuovin diffuusiokerroin. Poikittaissuunnan diffuusiokertoimelle on esitetty lauseke [9]:

                                                                                            (8.115)

Kun kerrosta tarkastellaan laminaattikoordinaatistossa, diffuusiokerrointa voidaan arvioida lausekkeella

                                                                         (8.116a,b)

8.5.3   Laminaatin kosteusabsorptio

Kosteus imeytyy laminaattiin käytännössä vain paksuussuunnassa. Seuraava tarkastelu rajoitetaankin tähän tapaukseen. Laminaatti ajatellaan valmistetuksi kerroksesta, jonka paksuussuuntaista diffuusiokerrointa merkitään yksinkertaisuuden vuoksi D:llä. Laminaatin lämpötila oletetaan vakioksi, jolloin diffuusiokerrointa voidaan arvioida kaavalla (8.113), kun parametrien D₀ ja C arvot ovat tunnetut.  Kosteus voi imeytyä laminaattiin kummaltakin pinnalta tai vain toiselta pinnalta (kuva 8.21).

Kuva 8.21 Laminaatin altistuminen kosteudelle.

Laminaatin kosteuspitoisuutta voidaan arvioida kaavalla:

                                                                                              (8.117)

missä c_m on maksimi kosteuspitoisuus, jonka laminaatti (kerros) voi tarkasteluympäristössä saavuttaa, c_i on kosteuspitoisuus tarkastelun alkuhetkellä ja G on aikariippuva parametri, jonka määrittelee lauseke:

                                               (8.118)

Lausekkeessa (8.118) t on altistusaika, h on laminaatin paksuus ja k on kosteudelle altistettujen pintojen lukumäärä (= 1 tai 2). Kun altistusaika t on riittävän pitkä, sarjan (8.118) ensimmäinen termi antaa jo hyvän likiarvon G:lle:

                                                                                  (8.119)

Parametrien D₀ ja C arvoja on jossain määrin löydettävissä kirjallisuudesta. Lähteessä [9] on esitetty eräiden hiilikuitu/epoksi-laminaattien parametreille paksuussuunnassa taulukon 8.5 mukaiset arvot.

Taulukko 8.5 Parametrien D₀ ja C arvot paksuussuunnassa eräille hiilikuitu/epoksi-laminaateille eri ympäristöissä.